Transsendenttinen Meditaatio

Tilaa uutiskirje

Arkisto

Inhimillinen kärsimys ja stressi:
miten TM voi auttaa?

Tässä katkelmassa luennosta, jonka Maharishi piti Houstonissa, Texasissa vuonna 1972, hän puhuu kärsimyksen perimmäisestä aiheuttajasta, stressin purkamisen mekanismeista sekä ihmisen tietoisuuden kehityksestä kohti valaistumista.

“Kärsimys asuu heikkoudessa. Tämä on koko totuus siitä, olipa se millaista tahansa. Mikä tahansa kärsimys osoittaa heikkoutta ihmisessä. Olipa se tunne-elämän heikkoutta tai älyllistä heikkoutta, terveyden heikkoutta tai mitä tahansa heikkoutta, jokainen heikkous on kärsimyksen alkusyy.

Tässä harjoituksessa, kun tajunta laajenee, esteet puhtaan tietoisuuden avautumiselle häviävät. Esteet puhtaan tietoisuuden avautumiselle ovat kuin pilviä, jotka peittävät auringon. Aurinko paistaa, se on siellä. On vain pilvien syytä, että auringon ja meidän väliimme tulee este, emmekä näe aurinkoa.

Puhdas tietoisuus on siellä, puhdas älykkyys on siellä. Se on siellä jo, sitä ei tarvitse kehittää. Pelkästään esteet sen havaitsemiseen, esteet sen täyteen hyödyntämiseen päivittäisessä elämässä, näiden esteiden täytyy poistua. Ja näitä esteitä ovat stressit ja rasitukset.

Meditaation aikana mieli saavuttaa rajattomuuden
ja elimistö purkaa stressiä

Meditaation aikana, kun mielen toiminta hienontuu, hengitys muuttuu hienommaksi. Ja tämän myötä aineenvaihdunta muuttuu hienommaksi, se vähenee ja vähenee. Koko elimistö saa syvää lepoa. Tämä syvä lepo poistaa automaattisesti stressejä ja rasituksia. Näin kun mieli avautuu tälle rajattomalle puhtaalle tajunnalle, puhtaan älykkyyden alueelle, samanaikaisesti keho vapautuu stresseistä ja rasituksista.

Ja tällä tavalla, pilvet jotka estivät sisäisen luovan älykkyyden täyttä hyödyntämistä toiminnassa, alkavat hälventyä. Elimistö puhdistuu, keho puhdistuu, mieli puhdis­tuu. Kirkkaampi ajattelu on suora tulos tästä harjoituksesta. Toimintamme ja pyrkimyksiemme kaikki muodot muuttuvat rikkaammiksi. Eräs sanonta on tullut suosituksi liikkeessämme: "Kastele juurta nauttiaksesi hedelmästä".

Elämän juuri on tämä puhtaan älykkyyden perimmäinen olemus. Se on elämän perusta. Kastele juuria, vie huomiosi tähän. Ja sen olemus periytyy mielen luonteeseen. Missä tahansa mieli onkaan, se nauttii tämän täyteyden aalloista. Jokaisesta toimesta, jokaisesta ajatuksesta, tulee onnellisuuden aalto, iloisuuden aalto, koska tämä puhdas tajunta, joka kiinnittyy mielen luonteeseen, on autuutta niin rakenteeltaan kuin laadultaan, se on autuustietoisuutta.

Tajunta avautuu luonnostaan ilmentymättömälle,
joka on kaikkien erilaisuuksien alkusyy

Tämä on siis jotain, mikä kannattaa omaksua elämään, mistä kannattaa kertoa ystäville. Kuulen meditaatio-opettajilta, miten suuri ilo on opettaa sitä. Ihminen tulee, huolestuneena, ahdistuneena; viisi, kymmenen minuuttia opetusta, ja hän sanoo: "Suuret kiitokset, en tiennyt että se on niin yksinkertaista".

Monet ihmiset eri puolilla maailmaa ovat tulleet seuraavana päivänä kysymään; he sanoivat: "Se oli oikein hyvää, tunnen oloni oikein hyväksi, mutta kerro minulle mitä oikein opetit minulle". Koska, mitä tahansa heille oli kerrottu, he tiesivät että he eivät olleet ponnistelleet sen eteen – se oli jotain täysin vaivatonta. Mutta he tiesivät nousseensa ylös aikaisemmin tänään ja heillä oli niin virkistynyt olo, eivätkä he olleet hermostuneet tästä tai tuosta.

Se oli päivittäinen rutiini. Nyt vaikutukset olivat näkyvillä, mutta he eivät oikein tienneet mitä he meditaation aikana tekivät. Se oli osoittautunut niin vaivatto­maksi. Ja koska he tekivät sen niin täysin ilman ponnisteluja, tämän takia he tulivat nyt kysymään "Kerro mitä se on mitä minä tein tänä aikana, mitä se on mitä opetit minulle". Niin luonnollinen harjoitus, jotain mikä on sopusoinnussa luontomme kanssa, me vain annamme sen tapahtua, tietämättä edes mitä me olemme tekemässä, niin luonnollinen tapahtuma.

Tämä tieto on tullut elämän täydellisestä ymmärtämisestä: on elämä jolla on tuhansia raja-aitoja, ja on se puoli elämästä, joka on rajaton. Nämä kaksi laatua: jokin joka on suhteellista, joka on raja-aitojen sisällä, joka on täynnä erilaisuuk­sia. Ja sitten jokin joka on erilaistumaton, ilmentymätön, kaikkien erilaisuuksien taustalla, syy kaikkiin erilaisuuksiin – tämä puhdas älykkyys, ilmentymätön, ajatuksien alku­lähteellä, ilmentäen itseään ajatusten ja toimien kautta. Niin kauan kuin tajun­tamme ei ole avautunut sille, emme nauti sen täyttä arvoa ajatuksissamme ja toimissamme.

Meditaation ja toiminnan vuorottelu
vakauttaa rajattoman tajunnan

Tekniikkana on vain tietää se, vain tuoda se tajuntaamme, ja sitten vakauttaa se tajunnassamme, sen täyttä käyttöä varten jokapäiväisessä elämässämme. Ja toimintaperiaate tämän vakauttamiseksi, pääsemiseksi tälle tasolle, toimii ilman ponnisteluja. Toimintaperiaate sen vakauttamiseksi, niin ettei sitä koskaan mene­tetä, on kuin toimintaperiaate kankaan värjäämiseksi: valkoisen kankaan, joka kastetaan keltaiseen väriin, ja nostetaan auringon paisteeseen. Auringon paisteessa väri haalistuu. Mutta se ei haalistu kokonaan. Sitten kastetaan kangas uudelleen väriin, nostetaan se uudelleen auringon paisteeseen. Aurinko haalistaa sitä, värjäys rikastaa sitä.

Aivan samalla tavoin, aamuin ja illoin meditoimme, kastaen mielemme tähän rajattoman tajunnan väriin. Nostamme sen toimien keskelle, toiminnassa väri haalistuu, mutta se ei haalistu kokonaan. Taas takaisin rajattomuuden väriin, taas takaisin raja-aitojen aurinkoon, joka kuluttaa sitä joka puolelta. Siis, värjäten mieltä ja haalistaen sitä, ja värjäten ja haalistaen, meditaatio ja toiminta, tämä on harjoitus joka vakauttaa tämän rajattoman tajunnan tietoisen mielen tasolle.

Ja kun se on tehty valmiiksi, se on tehty ikuisiksi ajoiksi, väri ei ikinä haalistu. Mihin tahansa toimiin me tartummekaan, me aina pysymme tässä rajattoman tajunnan tilassa. Toimien rajojen sisällä, me emme kadota näkyvistä rajatonta.

Siis kaksi periaatetta: meditaation periaate on vetäytymisen periaate. Ihminen sulkee silmänsä ja vie mielensä pois karkeasta, moninaisesta suhteellisesta olemassaolosta ja tuo huomionsa tähän sisäiseen ykseyden tilaan. Sisäänpäin suuntautuva meditaation vaihe tutustuttaa mielen tähän elämän perusolemukseen.

Ulospäin suuntautuva meditaation vaihe tuo tämän olemuksen ulos toiminnan alueelle. Menemme sisään tullaksemme ulos, aivan kuten menemme pankkiin tullaksemme ulos markkinoille. Ja viiden minuutin käynti pankissa on hyödyksi koko päivälle markkinoilla. Se todella kannattaa. Jos joku sanoo: "Minulla on niin paljon tapaamisia markkinoilla, että minulla ei ole aikaa käydä pankissa", häntä täytyy varoittaa. Kaikki nämä tapaamiset markkinoilla ovat järkeviä ja nautittavia ja hedelmällisiä, vain jos viisi minuuttia on ensin käytetty pankissa.

Jos joku sanoo: "Minulla ei ole aikaa meditoida", se tarkoittaa että hänellä ei ole aikaa rauhoittaa mieltään, rikastaa mieltään, täyttää mieltään eloisuudella. Ja tässä tilassa, hän tarttuu toimeen vain hyvin vähäisellä kyvyllä havaita, tehdä päätöksiä, toimia. Saavutukset eivät silloin tule olemaan suuria.

Tämä tekniikka, tämä tieto, on elintärkeää jokaisen elämälle, mitä tahansa ihminen tekeekään.”


tm.org/blog/maharishi/basic-cause-of-human-suffering/